Riikan avustaja tönii Riikkaa: herää nyt, Petteri soittaa. Riikka nousee ylös ja kolauttaa päänsä ministeripöydän pohjaan. Miksi se aina soittaa kukonlaulun aikaan? Avustaja toteaa, että kello on jo 12. Riikka huokaisee, etsi kenkiään ja sanoo avustajalle, että kysy siltä, mitä se haluaa, ja minä palaan asiaan, kunhan olen saanut talouspoliittisen raportin valmiiksi. Riikka löytää kenkänsä, hoippuu vessaan, ja avustaja selittelee Orpolle, kuinka kiireinen ministeri juuri nyt on.

Puolen tunnin päästä Riikan palattua vessasta avustaja kertoo, että Orpo oli ihan vauhkona kertonut lukeneensa jostain uudesta kirjasta, että Riikan mielestä rasismitiedonanto oli ihan vitsi, ja nyt se on ihan paniikissa. Riikka ihmettelee, että missä kirjassa, ei hän muista mitään kirjaa, mutta vitsihän se koko rasismikeskustelu oli.

Uhmakkaana Riikka sanoo avustajalle, että häntä ei kiinnosta, mitä se lapanen taas vouhottaa. Tyytyväisenä itseensä Riikkaa päättää ottaa pienet nokoset.

Parin tunnin päästä Orpo avustajakaarteineen marssii Riikan huoneeseen. Petteri sanoo: nyt kuule Riikka me ollaan ihan pississä, meidän pitää antaa tiedoksianto, jossa tiedotetaan, että se tiedoksianto, jossa kerrottiin, että kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet rasismitiedoksiantoon, ei ole mikään vitsi ja kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet siihen.

Riikka mutisee, että en minä taas halua mennä mihinkään tiedotustilanteeseen, pojat nauravat ja Keskikaljan Teemun kaverit pilkkaa. Petteri on tiukkana: nyt jos et tule sinne tiedotustilanteeseen, niin annan viikon käyttökiellon ministeriaudiin ja saat liikkua bussilla, ja laitan työhuoneen baarikaapin lukkoon! Riikka on kauhuissaan, ääni väristen hän mutisee, että just kun saatiin gallup kannatusta lisää. Petteri lohduttaa, että te voitte taas sitten ennen vaaleja mölytä sitä väestönvaihtopropagandaa, mutta nyt vähän aikaa vielä yritätte näyttää ihmisiltä. Nyt mennään, lehdistö odottaa jo, ja sitten pidät turpasi kiinni, et sano yhtään mitään, vaan yrität näyttää siltä, kuin olisit samaa mieltä.

Alistuneena Riikka suoristaa mekkoaan ja seuraa Petteriä ulos miettien samalla, että ei tämä vallankahvassa oleminen ole lainkaan niin kivaa kuin hän kuvitteli.